Uppala – Nikkari

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Uppalan tila on kenties kuuluisin Seinäjoen kantatiloista, jonka synty ajoittuu 1500 -luvulle.

Uppalan kartanoravintola 2012. Kuva: Markku Koivusalo

Ilmajoen pitäjän seinäjoen kylästä tunnetaan  1500 -luvulta kolme taloa. Jouppi, josta maksoi veroja Klemetti Pietarinpoika vuoteen 1566. Marttila, jota isännöi Martti Pentinpoika vuoteen 1569 ja Uppala, jonka isäntänä oli Matti Juhonpoika vuoteen 1566.

Uppala Seinäjoen varressa. Maalaus

Erkki Niileksenpoika mainitaan talon isännäksi vuosina1600-1610. Tämän Raakel-leski taas isännöi taloa vuosina 1610–1611.

Vuodesta 1629 taloa isännöi Jaakko Erkinpoika Uppa ja Jaakon mainitaan pitäneen siinä myös kestikievaria 1661.

Jaakon pojasta Tuomaksesta taas tuli talon isäntä 1663. Tuomaksen kaksi poikaa lähtivät opiskelemaan papeiksi ja ottivat tällöin nimen Seinäjokelainen, Wägg-älv -ius, josta Wegelius.

Uppala 1917-1920? © Markku Koivusalo:arkisto

Tila käsitti aikoinaan suuren osan Seinäjoen nykyisen kaupungin keskustasta. Vuoden 1608 yhden mantaalin tilasta se oli kasvanut verotusarvoltaan 17/96 manttaalin tilaksi Hermanni Björkqvistin ostaessa sen 1846.

Sanna-Kaisa Koivusalo, Uppalan aitat. © Markku Koivusalo:arkisto

.

.

Tila on siis toiminut ensin Wegelius suvun ja sittemmin Björkqvist-Koivusalo suvun kantatilana. Tosin Hermannin vaimo Maria Juhontytär Pajuluoma oli vuorostaan Iisakki Upan pojanpojan tytär ja myös taloa sittemmin isännöinneen nuoremman Hermannin vaimo Sanna Kaisa Katila (kuvassa) oli Upan sukua eli tässä suhteessa suvut myös sekoittuivat.

Uppala 1920-luvulla. © Markku Koivusalo:arkisto.

.

.

Viimeiseksi taloa isännöi Herman nuoremman tyttären poika Jussi Tala puolisonsa Annikki Luoman kanssa, joka oli jälleen Elias Wegeliuksen jälkeläinen.

Uppala 1920? Kuva © Markku Koivusalo: arkisto

.

.

.Varsinaisesti Björkqvist-Koivusalo suvulla tila oli156 vuotta vuodesta 1846 vuoteen 2003.

.

Uppalan kartanoravintola sisätilat: Kuva Aukusti Koivusalo

.

.

.

.

Vuonna 2003 Uppalan osti rakennusliike Konte, joka myi suojellun talon ja sen pihapiirin Luukon perheyritykselle.

Tilan päärakennus Uppa toimii nykyään Uppalan kartano nimisenä ravintolana.

Nikkari ja Tala

Uppala 20-luvulla. Kuva © Markku Koivusalo: arkisto

Uppalasta tuli varsinaisesti Björkqvist-Koivusalo suvun kantatila kun Herman Björkqvist osti Upan talon 1028 ruplan ja 57 kopeekan hinnalla 11. marraskuuta 1846. Tätä ennen Hermanni maksoi myös taloon tehdyn 300 ruplan kiinnitysvelan Esais Heikkilälle. Myyjänä oli Iisakki Matinpoika Uppa-Wegelius suvusta. Kuten jo todettiin Hermannin puoliso Maria Juhontytär Pajuluoma oli vuorostaan etäistä sukua myyjälle.

Uppala puutyöverstas 2012. Kuva Aukusti Koivusalo

Hermanni oli ansainnut rahat taloon rakennus- ja puusepän taidoillaan ja taloa alettiin nimittää nyt myös Nikkariksi. Hermanni ja Maria vuorostaan myivät talon 1878 tasan pojilleen Hermann nuoremmalle ja Juholle vuonna 1878. Kumpikin poika maksoi talosta 1750 markkaa. Seitsemän vuotta myöhemmin 1885 Juho myi oman osuutensa nuoremmalle Hermannille 5000 kultamarkalla.

Uppala 1910-20? Kuva © Markku Koivusalo: arkisto

Nuoremman Hermannin lapsista (11) peräti kuusi kuoli nuorena. Tyttäret Hilja Sofia (18 v.) ja Martta (8 v.) kuolivat samana vuonna 1910 keuhkotautiin.Lääkäri oli kertonut Hermannille keuhkotaudin pesivän jokirannassa, missä talo alunperin sijaitsi.  Vonna 1912 talo siirrettiinkin noin 100 metriä ylemmäksi nykyiselle paikalleen.

.

.

.

Uppalan kartano 2012. Kuva Markku Koivusalo

Nuoremmat pojat Johannes ja Mikael lähtivät seminaarin opiskelemaan ja nuorempi Hermanni myi talon tasan vanhimmalle pojalleen Kustaalle, joka sai talon pohjoispään ja vanhimman tyttärensä miehelle, taloon vävyksi tulleelle Arvid Juhonpoika Talalle. Samalla talon rakennettiin kaksi korotettua päätyä kahdelle perheelle. Kustaa Björkqvist kuoli kuitenkin 34 vuoden ikäisenä 1922 ja Arvid Tala lunasti Kustaan lesken osuuden talosta.

.

.

.

Kuva Aulis Alasen Seinäjoen historiasta.

Herman nuoremman puoliso Sanna Kaisa (os. Katila) Koivusalo toimi aina vuoteen 1952 talon vanhana emäntänä.

Talon viimeisenä Björkqvist-Koivusalo sukuun kuuluvana isäntänä toimi Hermannin pojantyttären poika Jussi Tala, joka isännöi taloa aina kuolemaansa saakka vuoteen 1999. Tänä aikana talo tunnettiin myös Talan talona tai Jussi Talan talona. Talo pysyi suvussa näin ollen 157 vuotta, vuodesta 1846 vuoteen 2003.

.

Uppala talvella 1920 -luvulla. Kuva © Markku Koivusalo: arkisto

Uppala Vapauden tien varressa 1920 -luvulla. Kuva © Markku Koivusalo: arkisto

Helsingin miniä Elli (os Niemelä) Koivusalo (1. oik) käymässä Uppalassa. Toisena oikealta Uppalan vanhaemäntä Sanna Kaisa Koivusalo (os. Katila) ja nuorempi Maria (Björkqvist) Tala.
Kuva © Markku Koivusalo: arkisto

Martti ja Paavo Leppälä pyörällä Uppalan edessä. Kuva © Markku Koivusalo:arkisto

Uppala kesällä 1920 -luvun lopussa. Kuva © Markku Koivusalo: Arkisto

Hermannin pojan (Hermanni) pojan (Johannes) pojan (Martti) pojan (Markku) poika Aukusti Koivusalo 6 vuotta aterioimassa Uppalassa. Kuva: Markku Koivusalo

Mainokset

One thought on “Uppala – Nikkari

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s