Hermannin vanhemmat Mikko ja Susanna

  • Mikko Matinpoika (2.10.1779 – 18.2.1846)
  • Susanna Gabrielintytär – Sanna Kaapontytär (4.2.1780 – 21.10.1859)

Renkipoika ja ison talon tytär

Mikko Matinpoika syntyi toinen lokakuuta vuonna 1779 Ilmajoella Yli-Kuhnulan talossa. Mikon tiedetään toimineen ensin renkinä Seinäjoen Jouppilassa ja sitten vuoden Hallilassa.

26 -vuotiaana renkipoika Mikko löysi kuitenkin itselleen puolison talollisen Gabrielin (Kaapon) tyttärestä Susannasta (os. Isotalo) ja häitä vietettiin helmikuun viidestoista vuonna 1805. Kaksi vuotta myöhemmin 1807 nuori pari muutti Östermyran pruukille, jonka kirjanpidossa heille annettiin sukunimi Björkqvist.

.

.

Pohjanmaan kuninkaan palveluksessa

Mikon ja Susannan saapuessa Ruukille sen toimintaa hallitsi ”Pohjanmaan kuninkaaksi” kutsuttu Östermyran ruukinpatruuna Gustaf Adolf Wasastjerna. Mikko teki Östermyrassa puusepän töitä toimien lopulta 38 vuotta Bruukilla työnjohtajana ja rakennusmiehenä.

.

.

Viinanmyynti

Puusepän töiden ohessa Mikon väitettiin myyvän viina sekä arkisin että pyhäisin vaimonsa Susannan kanssa. Vuonna 1825 Mikko saikin sakot salakapakoinnista kun kävi ilmi, että ruukinsepät Nordman ja Ekman, palovartija Wirdell ja talollinen Kustaa Fjält eli Uppa yhdessä torppareiden Hallilan ja Latva-Marttilan kanssa olivat ostaneet Björkqvisteiltä viinaa sunnuntaina. Viinanpoltto ja salakapakointi oli itse asiassa yleistä sekä Seinäjoen miesten keskuudessa että ruukkilaisten lisäansioina ja sakot tulivat lähinnä siitä, että viina oli myyty sunnuntaina. Itse patruunalla oli omaisuudessaan viitisen tusinaa laseja, 4 2/3 tusinaa ryyppylaseja ja 300 tyhjää pulloa.

Hengellinen herätys?

 Neljä vuotta myöhemmin 1829 Mikon tiedetään kuitenkin ostaneen Perniön kirkkoherra Gustaf Ranckenin vuonna 1801 kääntämän Nils Hamnerin kirjan: Tien osottaja ijankaikkiseen elämään: jonga Nils Hamnerin on kirjoittanut niille neuwoxi ja hyödytyxexi, jotka niinkuin fangeinwartia philippisä yxiwakaisesti kysywät: mitä minun pitä tekemän, että minä autuaxi rulisin? ja Gustaf Rancken suomexi tehnyt.

Autuas tai ei, lopulta Mikko paleltui kuoliaaksi 67 -vuotiaana 18.2.1846 samana vuonna kun hänen raittiusmieheksi ja heränneiseksi ryhtynyt poikansa Hermanni osti ansioillaan Upan talon.

Riita lesken eläkkeestä

Mikko oli ollut Bruukilla arvostettu ja tämän kuollessa 1846 Ruukin patruuna Wasastjerna antoi tämän leskelle Susannalle vuotuisen eläkkeen, 2 tynnyriä viljaa, 3 leiviskää suolasilakoita ja 3 kappaa suolaa. Mutta kun Susanna muutti ison talon isännäksi tulleen poikansa Hermannin luokse vuonna 1856 kieltäytyi vanhan patruunan poika Gustaf August Wasastjerna enää eläkettä maksamasta.

Asiasta mentiin oikein käräjille ja Susanna hävisi eläkkeensä. Wasastjernan asiamies pitäjänkirjuri K. Hagman selitti ettei leski ollut työskennellyt itse ruukilla ja Wasastjerna oli auttanut häntä pelkästä hyväntahtoisuudesta. Mutta ”koska hän oli tästä kokenut vain epäkiitollisuutta eikä kantajalta suinkaan puuttunut varoja” oli eläke päätetty lopettaa. Myös sepänleski Anna Maria Forsell hävisi kärjillä valituksensa oman eläkkeensä pienentämisestä.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s